Vähemmistö suomalaisista pelkää, että Venäjä hyökkää maahamme lähitulevaisuudessa. Iron kyselytutkimus kuitenkin osoittaa, että puolustusmäärärahojen korottamiselle on kansalaisten keskuudessa vahva tuki. Yhdysvaltoihin ei enää luoteta turvallisuuden takaajana, ja Ukrainan mahdolliselle rauhanturvaoperaatiolle näytetään vihreää valoa.

Maailmanpolitiikka on viime ajat ollut melkoisessa myllerryksessä, ja Iro Research kysyi kansalaisilta näkemyksiä muutamasta keskeisestä kysymyksestä maaliskuun Tuhat suomalaista -kierroksella.

Vaikka valtion velka kasvaa ja menoista säästetään, puolustusmenot näyttävät tekevät tässä poikkeuksen: enemmistö suomalaisista korottaisi puolustusmäärärahoja, vaikka se tarkoittaisi veronkorotuksia ja lisäleikkauksia. 58 prosenttia on tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vain 17 prosenttia suomalaisista vastustaa tätä linjausta, ja vasemmistoliitonkin kannattajien keskuudessa vastustus jää alle puoleen (44 prosenttia), vaikka vasemmistoliiton kannattajat erottautuvat turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä selvästi muita kriittisempinä.

Nuorissa on kuitenkin vastustusta puolustusmenojen korottamiselle: alle 25-vuotiaista 33 prosenttia on sitä mieltä, että menoja pitäisi nostaa, mutta tätä useampi (37 prosenttia) vastustaa ajatusta. Loput eivät osaa sanoa kantaansa. Mitä iäkkäämmistä vastaajista on kyse, sitä enemmän puolustusmenojen korottamista kannatetaan. Yli 75-vuotiaissa kannatus on jopa 80 prosenttia.

Todennäköisesti vanhempien ihmisten arvioissa painavat historialliset kokemukset aina toisen maailmansodan ajoilta asti, kun taas kylmän sodan jälkeen syntyneet ikäluokat pelkäävät enemmän sitä, että he joutuvat maksamaan nyt tehtävät puolustusmenojen korotukset.

Lähes puolet suomalaisista (47 prosenttia) näyttää vihreää valoa Suomen osallistumiselle mahdolliseen Ukrainan rauhanturvaoperaatioon. Tästä kysymyksestä eri puolueiden kannattajat ovat melko samoilla linjoilla, mutta perussuomalaisten kannattajat erottuvat muita kriittisempinä: heistä 30 prosenttia vastustaa rauhanturvaajien lähettämistä, kun koko kansan keskuudessa vastustus on 16 prosenttia.

Noin kolmannes suomalaisista (31 prosenttia) pelkää Venäjän hyökkäävän maahamme lähitulevaisuudessa. Enemmän on kuitenkin niitä (42 prosenttia), jotka eivät pelkää Venäjän hyökkäävän. Pelko on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa, ja ikäryhmistä eniten Venäjän pelkoa esiintyy 25–34-vuotiaissa.

Luottamus Yhdysvaltoihin on kyselyn mukaan pohjalukemissa: vain joka viiden (22 prosenttia) luottaa Yhdysvaltoihin edes jossain määrin Nato-maiden turvallisuuden takaajana. Tätä taustaa vasten voi ymmärtää myös puolustusmenojen korottamishalut, vaikka julkisessa taloudessa on muutenkin tiukkaa ja toisaalta Venäjän-pelko on luultua vähäisempää.

Kenties turvallisuus ja kansakunnan olemassaolo on niin perustavanlaatuinen tarve, että sen suojaamisessa on niin sanotusti piikki auki. Yhdysvaltojen nykyhallinnon toimien seurauksena entistä useampi lienee myös palauttanut mieleensä Suomenlinnan muurin laattaan ikuistetut Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) sanat:

                    ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.”

Lisätietoja tutkimuksesta: Asiakkuusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen (puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@iro.fi)