Vaikutus näkyy etenkin suurituloisilla, mutta kallistuu plussan puolelle kaikissa tuloluokissa.

Viime aikoina on keskusteltu paljon verotuksen niin sanotuista dynaamisista vaikutuksista eli siitä oletuksesta, että veroprosentin pienentäminen kannustaisi ihmisiä tekemään aiempaa enemmän töitä.

Kysymys on vaikeasti tutkittava, sillä työntekoon mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä on niin paljon – joista tärkeimpänä yleinen talouden suhdanne: töitä voi luonnollisesti tehdä enemmän silloin, kun niitä on enemmän tarjolla. Vastaavasti kovat työhalutkaan eivät välttämättä auta, jos työn kysyntä on heikkoa tai esimerkiksi sivutöitä tai ylityötunteja ei ole tarjolla. Taloustieteilijätkään eivät ole yksimielisiä verotuksen dynaamisten vaikutusten olemassaolosta, ja kysymys on vahvasti politisoitunut.

Iro Research selvitti asiaa kysymällä suomalaisten työhaluista maamme aikuisväestöä edustavassa IROnet-kuluttajapaneelissa toukokuussa. Vastaajia oli tuhat ja virhemarginaali noin kolme prosenttiyksikköä.

Päätulos on, että verotuksen alentaminen koetaan jossain määrin kannustavaksi kaikissa tuloluokissa, mutta yli 6000 euroa kuukaudessa tienaavien keskuudessa vaikutus on todella huomattava. Jos mukaan lasketaan vain työelämässä olevat vastaajat ja ne, jotka ottavat asiaan kantaa, kaikista vastaajista vajaa viidennes (18,5 prosenttia) katsoo verotuksen alentamisen vaikuttavan niin, että he tekisivät enemmän töitä. Vain 5,5 prosenttia näkee asian niin päin, että verotuksen alentamisen seurauksena he vähentäisivät työntekoa. Suurin osa kantansa ilmaisseista (76 prosenttia) kuitenkin näkee, että verotuksen alentaminen ei vaikuttaisi heidän työhaluihinsa.

Verotuksen kannustava vaikutus työnteon määrään nousee jyrkästi noin 6000 euron kuukausiansioiden kohdalla: tässä ryhmässä joka kolmas sanoo tekevänsä enemmän töitä, jos heidän verotuksensa alenisi muutamalla prosenttiyksilöllä. Samaa asiaa kysyttiin myös marginaaliverotuksen näkökulmasta. Tällöin vaikutus kasvaa jyrkästi ja suoraviivaisesti tulojen myötä.

 

Koska Suomessa on progressiivinen ansiotuloverotus, on luonnollista, että mikä tahansa ansiotuloverotuksen muutos aiheuttaa eniten vaikutuksia tulohaitarin yläpäässä. Jos maksaa jo paljon veroja, pienikin veronalennus saattaa olla tuntuva – etenkin, kun progressio toimii molempiin suuntiin. Lisäksi suurituloisilla on monesti useampia kuin yksi tulonlähde, ja heillä on pieni- ja keskituloisia enemmän mahdollisuuksia säädellä työntekonsa määrää. Toisaalta kysely osoittaa sen, että enemmistölle, tuloluokasta riippumatta, kyllä kelpaisivat lisätienestit tai paremmin palkattu tehtävä, eikä tämä ole kiinni verotuksen tasosta.

Kyselyn tuloksia tulkittaessa on muistettava, että tässä on kysytty vain verotuksen kannustevaikutuksista. Tulokset eivät ota kantaa siihen, mitä esimerkiksi valtion verokertymälle tapahtuu ansiotuloverotuksen laskemisen seurauksena. Palkansaajan näkökulmasta verotuksen alentamista voidaan pitää valtion taholta elvyttävänä talouspoliittisena toimena, jolla on kyselystä päätellen ainakin positiiviseen suuntaan kallistuvia psykologisia heijastevaikutuksia.

Kysely paljastaa samalla tietoa muun muassa siitä, miten moni suomalainen missäkin ikäluokassa ja taustaryhmässä on töissä ja miten paljon Suomessa on suuri-, pieni- ja keskituloisia. Myös eläkeikäiset voivat tehdä töitä eläkkeensä lisäksi, ja siksi kysymykset on kysytty kaikilta täysi-ikäisiltä, ilman yläikärajaa.

Lisätietoja tutkimuksesta: asiakkuusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen

puh. 050 375 9008, juho.rahkonen@iro.fi